Elinympäristö ja sopeutuminen
Etelävenäjänkoira sopeutuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin ja ympäristöihin. Hyvin yleinen harhakäsitys on, että se vaatisi todella isoja maa-alueita vartiointia ja liikkumista varten. Rodulle on ominaista saada toimia "laumassa" sen omassa elinympäristössä. Vartiointivietin toteuttamiseen riittää turvallinen ja ulkopuolisesta ympäristöstä selkeästi erotettu alue, joka on mieluiten aidattu. Ympäristön häiriötekijät tulee pitää kohtuullisina ja koiraa ei saisi erottaa laumastaan.
Elinympäristöönsä sopeutunut etelävenäjänkoira on rauhallinen, mutta samalla valpas. Reviirikäyttäytyminen on yleensä dominoivaa ja tiukkaa, mutta oman reviirin ulkopuolella sen tulisi käyttäytyä hillitysti ja arvokkaasti. Omistajan ei silti pidä unohtaa sitä tosiasiaa, että rodunomainen koira ei koskaan epäröi puolustaa laumaansa.
Ruokinta ja hoito
Etelävenäjänkoira on tavanomaista kookkaampi, jonka kasvun ja kehityksen tärkeimmät tekijät ovat riittävä liikunta, sekä ravinnon oikea laatu ja määrä. Ruokinta on hyvä tehdä kaksi kertaa päivässä, jolloin kerralla annettava ruokamäärä ei ole liian suuri. Turkki on pitkä ja siinä on hieno alusvilla, jolla on taipumusta huopaantua. Koira tulisikin kammata ajoittain, jolloin alusvillan saa pidettyä kunnossa ja sen ohentaminen ehkäisee samalla ihotulehduksia.
Hampaat, silmät, korvat ja kynnet tarkastetaan säännöllisesti. Koiran hyvinvoinnin kannalta on tärkeää totuttaa se käsittelyyn. Sopeutuminen hoitorutiineihin on edellytys sille, että aikuiselle koiralle voidaan antaa rokotukset ja tehdä hoitotoimenpiteitä eläinlääkärikäyntien yhteydessä. Rotutyyppi on säilynyt terveenä harvalukuisen ja järkevän kasvatuksen ansiosta ja sillä ei ole todettu perinnöllisiä sairauksia. Elinikä hyvin hoidettuna on uroksilla tyypillisesti yli 10 vuotta ja nartuilla jopa 12...15 vuotta.Kasvatus ja koulutus
Etelävenäjänkoira
rakastaa harmoniaa, rutiineja ja säännönmukaisuutta. Se havainnoi ja erottaa
hyvin herkästi kaikki tavanomaisesta poikkeavat asiat ja tapahtumat. Kaiken
koulutuksen edellytyksenä on keskinäinen yhteisymmärrys, sekä hyvä ja luottamuksellinen
suhde ohjaajaan. Suositeltavin toimintamalli kasvatuksessa ja koulutuksessa on
yhdistää vaihtelevat ja kannustavat rutiinit, yhdessä tekeminen ja positiivinen
vahvistaminen. Tällöin ainoa palkkio, jonka koira tarvitsee on johtajan hyväksyntä.
Hallitsematon, kouluttamaton ja pitelemätön koira voi yllättävässä tilanteessa olla riskialtis ja omistajalleen todellinen järkytys, koska se kykenee toimimaan salaman nopeasti, itsenäisesti ja vaistojensa varassa. Hyvin kasvatettu ja koulutettu koira luottaa omistajaansa, on itsevarma ja osaa käyttäytyä oikein, tilanteen edellyttämällä tavalla.
Huomattava osa rodun sukulinjoista on jalostettu palveluskoiriksi, jolloin niiden tiettyjä ominaisuuksia on haluttu vahvistaa. Näiden tyypillisten ominaisuuksien lisäksi koiran älykkyys, adaptiivisuus ja selektiivisyys ovat kaiken koulutuksen perusta. Nämä edellyttävät koiran omistajalta johdonmukaista ja luontevaa johtajuutta. Elinympäristön säätelyllä, koulutuksella ja kasvatuksella koiran luontaisia ominaisuuksia voidaan vahvistaa tai heikentää.